Ei opettajaa, ei opetusta

Mistä säästäisit, jotta moista ei tapahtuisi? Missä asioissa noin yleensä ottaen kunta voi nipistää menojaan ilman, että se rikkoo lakia? Kun raha on rajallinen resurssi eikä sitä riitä kaikkeen toimintaan, asioita on asetettava tärkeysjärjestykseen. Mikä Turun rahankäytön kohteista on mielestäsi kaikkein turhin?

Kysytkö ihan tosissasi? Olin käsittänyt, että olisit paremmin sisällä kaupungin budjetista ja velvoitteista.

Kaupungilla ei ole esimerkiksi velvoitetta tukea ammattimaista urheilua tai elinkeinoelämää. Kaupungin ei ole lakisääteistä pakkoa järjestää jatkuvasti megajuhlia kaupungin kermalle. Virkamiesten ei ole pakko jatkuvasti lennellä ympäri maailmaa delegaatioineen ja seurueineen. Vaikka rakentaminen luo työllisyyttä, niin varmasti siltäkin sektorilta voitaisiin nipistää (vrt toriparkkisuunnitelmat etc) IT-hommat eivät tunnu olevan hallussa ja niihinkin kuluu vuosittain huikeita summia. Logistiikan tehostaminen, konsulttien käyttö. Lista on loputon. Näihin löytyy aina rahaa, oli sitten taloudellisesti tiukkaa tahi ei.

Peruspalvelutoimen sekä opetustoimen lomautukset tuovat Turulle laskennallisesti vain muutaman miljoonan euron säästön, kun muutoin puhumme satojen miljoonien eurojen budjeteista. Jos yhteinen poliittinen tahtotila olisi olemassa, löytyisi nuo muutamat millit varmasti kaupungin budjetin sisältä. Jos lomauttaa halutaan, niin johtoporrasta olisi voinut laittaa pidemmäksikin aikaa lomille. Aiheesta olen kirjoittanut useampia kirjoituksia.

Totta kai kyselen tosissani, kiitos kun jaksat selventää kuntien hallintoa kuntalaisille - maksajille.

Miten ne kulut kunnan budjetissa karkeasti jakaantuvat pakollisten ja ei-pakollisten kesken? Jotenkin 95% ja 5%? Mikä osa ATK-kuluista on "pakollista" tehokkuuden nimissä ja mikä osa muuten vaan mukavaa? Virkamiesten matkailu on ennen kaikkea kuvottavaa, mutta mahtaako sieltä kertyä oikeita säästöjä?

Itse olen tähän asti kuvitellut, että kuntatalous on romahtamispisteessä lähinnä siksi, että valtio jatkuvasti sysää pakollisia velvoitteita kunnille huolehtimatta siitä, että kunnat voivat asioista taloudellisesti edes huolehtia. Mediasta tuommoinen mielikuva tietenkin on tullut, mutta osaatko kertoa onko tuossa edes siteeksi totta? Tästäkö juontaa juurensa myös se jatkuvasti julkisuuden valokeilassa pysyvä väite, jonka mukaan pakolaiset vievät leivän vanhusten suusta?

Olet kiitettävän avoimesti julkaissut kriittisiäkin kirjoituksia itseesi ja puolueeseesi kohdistuvasta toiminnasta, mutta tämä voi olla Sinulle liian kova pala purtavaksi. Kommentoin kuitenkin, koska protestoit sitä, kuinka rahat eivät riitä koululaisten asialliseen opetukseen, ja herätin edellisessä kommentissani kysymyksen, mitkä rahat eivät ole lakisääteisiä kuluja kunnille. Vastasit, että lista on loputon mainiten tietotekniikan, toriparkin ja virkamiesten matkat. Kuntalehdessä 3/2009 on kirjoitus siitä, mihin ja miten turkulaisten veroja myös käytetään. Tämä on poliittisesti tulenarkaa, mutta kaikkihan ovat nyt mantran lailla oppineet vaatimaan keskustelua maahanmuuton aiheuttamista ongelmista, joten katsotaan onko Mirka valmis. Korostan, kirjoitus on Kuntalehden numerossa 3/2009:

"Keskushallinnon viranomaisten pitäisi herätä monikansalliseksi muuttuvan Suomen todellisuuteen. Tehtävän vaativuus olisi syytä tunnustaa ja pakolaisasioiden pitäisi nousta työlistojen kärkisijoille. -- Nyt on vielä mahdollisuuksia vaikuttaa, Turun kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Regina Ruohonen sanoo.

Käytännössä Turkuun saapuu vuosittain noin 300 pakolaista. Monet heistä ovat asuneet Suomessa yli 3 vuotta eikä kaupunki saa mitään erityistä korvausta valtiolta heidän palveluistaan.

Tulijoissa on kouluttamattomia, köyhiä, sairaita ja traumaattisten kokemusten ahdistamia ihmisiä, joista monet tarvitsevat palveluita laaja-alaisesti ja pitkään.

Ympäristökunnat voisivat maksaa Turun kaupungille tarvitsemistaan erityispalveluista kuten kotikielen opetuksesta.

Erityistä huolenpitoa on varattava ilman huoltajaa tuleville lapsille ja nuorille. Jos tämä ryhmä jätetään oman onnensa nojaan, seurauksista maksetaan myöhemmin.

Kielenopetusta tarvitsisivat Regina Ruohosen mukaan myös iäkkäät tulijat, kouluiän ohittaneet nuoret ja kotiäidit.

Yhdistykset ylläpitävät muun muassa äiti-lapsi -kerhoja ja kaupunki on ostanut yhdistyksiltä kotouttavia palveluita. Yhteydenpito 65 yhdistykseen vaatii aikaa.

Eri maista Turkuun rantautuneet naiset mahtuvat kuitenkin mukavasti ilmaiseen lounaspöytään Lausteen lähiön Vera-keskuksessa.

Vera-keskuksessa tehdään ruokaa yhdessä, opiskellaan suomea, erilaisia taitoja ja tietokoneiden käyttöä.

Avaimet on annettu yhdistysten vastuuhenkilöille eikä valvomattomasta käytöstä ole koitunut ongelmia. Iltaisin talossa kokoontuu muun muassa somaliyhteisön koraanikoulu

Vuokraa ei onneksi peritä, vaan Turun kaupunki on myöntänyt tiloille 100-prosenttisen vuokratuen."

Holtitonta on varojen käyttö, eipä voi muuta sanoa.

Ah, vihdoin pääsen tietokoneen äärelle ja vastaamaan kommentteihisi.

Tokihan rakentäminen, infrastruktuuri, katuverkostot, viemäristö etc on myös lainmukaan velvoitettu kaupungin hoidettavaksi, mutta uskallan väittää, että siellä nimenomaan asioita voitaisiin tehdä tehotetummin. Turussa toimii tunnetusti grynderien hyväveli-verkosto ja tämä ei voi olla vaikuttamatta asiaan. Mitä IT-menoihin tulee, niin tietenkin tietotekniikkaa tarvitaan. Ongelman ydin onkin siinä, mistä ja mihin sitä käytetään, onko meillä soveltuvat koneet ja ohjelmat, ja mitä lysti maksaa. Esimerkiksi alkuvuodesta tukkoon menneet toimeentulotukijonojen taustalla oli huonosti lanseeratut ja käytäntöönviedyt uudet tietokoneohjelmat.

Siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä, että valtio sälyttää koko ajan uusia tehtäviä kuntien niskaan huolehtimatta kuitenkaan rahoituspohjasta. Valtion pitäisi tukea kuntia reilukätisemmin eikä sysätä vastuuta suurelta osin kuntien niskaan.

Mitä tulee esiinnostamaasi pakolaiskysymykseen, niin en nyt ihan ole varma, mitä tarkoitit holtittomalla rahojen käytöllä.

Pakolaiskysymyksissä Suomessa toimiva järjestelmä on puutteellinen ja sitä tulisi pikaisesti uudistaa. On väärin, että ensimmäinen vastaanottajakunta saa valtiolta tukea maahanmuuttajien koulutukseen, vaikka ei hoitaisi velvoitteitaan eli anna esim riittävää suomenkielenopetusta. Rahat tulisi suunnata sille taholle, joka oikeasti ottaa vastuulleen koulutuksen, sairaudenhoidon, asuttamisen jne. Lisäksi tuo valtion myöntämä avustus voisi olla kolmen vuoden sijaan viisi vuotta. On tärkeää saada maahanmuuttajat (oli heillä sitten mikä status hyvänsä) saada nopeasti integroitua yhteiskuntaamme. Muuten olemme pulassa ja meilläkin tullaan näkemään Ruotsin tai Ranskan kaltaisia syrjäyttämisestä johtuvia mellakoita.

Kuntalehden kirjoitus oli mielestäni hyvä. Myös Vera-keskuksen toiminta on mielestäni hienoa, tällaisia paikkoja tarvitsisimme lisää. On jo aikakain, että maahanmuuttajien integraatio aletaan ottaa tosissaan eikä vain jätetä hoitamatta. Lusmuilevat kunnat kuriin!

Hyviä vastauksia, kiitos!

"Siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä, että valtio sälyttää koko ajan uusia tehtäviä kuntien niskaan huolehtimatta kuitenkaan rahoituspohjasta. Valtion pitäisi tukea kuntia reilukätisemmin eikä sysätä vastuuta suurelta osin kuntien niskaan."

Olen aivan samaa mieltä kanssasi, että tässä olisi ratkaisu ongelmaan.